Historia
Kainuun lausujat on vuosikokouksessaan 2011 nimennyt pitkäaikaisen puheenjohtajansa Lea Suopellon kunniapuheenjohtajakseen. Suopelto on toiminut lausujien hallituksessa vuosina 1986 – 2009.
Vuosikokous kiitti edellisvuoden toiminnasta erityisesti Seija Mustanevaa Tervetuloa vauva -kirjan määrätietoisesta luotsaamisesta valmiiksi asti. Uusien yhteyksien luomisesta kiitokset annettiin Tarja Kerttulalle.
2007-2017: Näkyvyyden aika
- Kotisivujen avaaminen (www.kainuunlausujat.fi)
- Yhteistyötä Runoviikon, kainuulaisten kulttuurijärjestöjen, Kajaanin seurakunnan ja Kapsakan jatketaan.
- Koulutusta tarjotaan edelleen sekä jäsenistölle että Kainuun kouluille.
- Aktivoidaan uudelleen jäsenistön säännöllinen kerhotoiminta.
- Tuetaan esitysten valmistamista.
- Viritellään yhteistyökuvioita vierailuesityksiä varten.
- Pidetään yllä positiivista julkisuuskuvaa.
1997–2007: Lapsi ja nuorisotoiminnan aika
- Lasten kerhoja, koulutuksia ja esityksiä.
- Kansalaisopiston runoryhmä aktivoitui jälleen.
- Runsaasti yksilö- ja pienryhmäesiintymisiä Suomessa ja maailmalla.
- Runokahvilatoiminta alkoi Pikantissa 2001, 2003 Eino Leino -talolle.
- Lasten sanataideopetus alkoi Kaukametsässä 2002 lausujien aloitteesta, vauvasanataide alkoi 2006.
- Kainuun murrekisat 2003, 2004, 2005, 2007
- Vuoden kainuulaisen puhujan nimeäminen 2005–
1987–1997: Matineoiden kulta-aika
- Matineoita ja esityksiä valmistui runsaasti (Skitsofrenia, Itsenäisyyden ajan lapsikuvia, Elämän malja, Suo kytee, Käy sisälle),
- Dokumentointeja on tältä ajalta (Erotiikkaa etsimässä, Kulje kanssani kappale matkaa),
- Lapsi ja nuorisotoiminta alkoi 1991.
- Ensimmäiset runo-prinssit ja -prinsessat nimettiin 1994.
- Esiintymiset Karoliinan kamarissa alkoivat 1996.
- Toiminta oli Kajaani-keskeistä ja tehokasta – jäsenmäärä kasvoi.
1977–1987: Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa synnytti aktiivisen harrastajayhdistyksen – Kauinuun lausujat ry perustettiin 1980
- Aktiivista kerhotoimintaa ja lausuntakursseille osallistumista,
- Lausuntapiiri kansalaisopistossa (ohjaajana Mauri Tammela),
- Runsaasti maakunnallista