Runoretket 2019 – 2020

Kainuun lausujat järjestää kolme Runoretkeä Kainuussa. Lähtökohtana on lausujien tämän vuoden teema Runo maisemassa, ja tähän liittyen järjestämme retket elokuusta 2019 alkaen. Tavoitteena on tehdä tunnetuksi kainuulaista runoutta osana suomalaista runokirjallisuutta ja maisemakuvausta. Maisemat toimivat retkellä runojen lavasteena. Katsojat otetaan mukaan linja-autoon ja siirrytään päivän aikana eri esiintymispaikkoihin. Ohjelman sisällöstä ja tekijöistä löydät tietoa ensimmäisen runoretken yhteydestä.

Toinen runoretki:
Ristijärvi – Kajaani – Sotkamo – Ristijärvi – Kajaani – Sotkamo 29.9.2019

Bussi lähtee Ristijärveltä ja kulkee Kajaanin ja Pohjavaaran kautta Sotkamoon, missä ohjelma alkaa Havukka-ahon ajattelijan patsaalla tervetulotoivotuksin. Matkaan voi siis lähteä kaikilta kolmelta paikkakunnalta ja illansuussa pääsee myös kotiin samaa reittiä. Tällä retkellä on kaksi lyhyttä ja kaksi pidempää pysähdystä.

Päivän ohjelma

Lähtöaikataulu:

• klo 10.00 Ristijärvi, Leinosen parkki
• klo 10.45 Kajaanin vanhan linja-autoaseman kohta Sammonkadulla
• klo 11.05 Pohjavaaran koulun pysäkki
• klo 11.30 Sotkamo, Havukka-ahon ajattelijan patsas

11.30 Tervetulotoivotukset ja päivän ohjelma

12.15 Viinatien Kestikievari

• Tervetuloa taloon!

• Uimme toistemme uniin

• Syksyistä riistaruokaa

• Minä huokaan kuin metsä

• Leivoskahvit

14.30 Lähdetään Ristijärvelle Heinimäen ja Saukkovaaran kautta

15.15 – 15.35 Saukkovaara

• Runoruukki

15.45 – 17.00 Katvela

• Isoäidin kengistä muistini kompuroi

• Suolaista ja makeaa kahvin kanssa

Paluuaikataulu:

• 17.00 Ristijärvi, Leinosen parkki
• 17.45 Kajaanin vanhan linja-autoaseman
• 18.05 Pohjavaaran koulun pysäkki
• 18.30 Sotkamo

• HINTA 55€
  Hinta sisältää esitykset, matkat, aterian ja kahdet kahvit. Laskutus ennakkoon.
• ILMOITTAUTUMISET TILAUSKAAVAKKEELLA
  https://www.kainuunlausujat.fi/esityksetMuista kirjoittaa tekstikenttään:
  – Miltä pysäkiltä lähdet bussiin: Ristijärvi, Kajaani, Pohjavaara vai Sotkamo
  – Mahdollinen erikoisruokavalioTAI
  kainuunlausujat@gmail.com tai puh. 050 5727 204 Seija Leinonen
  Ilmoita nimi, puhelinnumero, laskutusosoite (e-mail tai postiosoite),
  miltä pysäkiltä lähdet bussiin ja erikoisruokavalio.

Ensimmäinen runoretki:
Kajaani – Vuolijoki – Manamansalo – Kivesvaara su 11.8.2019

Osa yleisöstä lähtee Kajaanista mukaan bussiin, mutta myös paikkakunnilta odotamme yleisöä seuraamaan esityksiä. Kussakin pysähdyspaikassa esitetään 20 minuutin mittainen lausuntaesitys ja eri maisemassa esitys jatkuu. Yhteensä runoutta on retken aikana 60 minuuttia.

Päivän ohjelma:

lehtikankaan S-market

Lähtö klo 9.00 Kajaanin vanha linja-autoasema

5-tie Purolan pysäkki
5-tie Lohtajan pysäkki

Kolmessa erilaisessa maisemassa nautimme päivän ateriat ja kuuntelemme esitystä:

MINÄ HUOKAAN KUIN METSÄ

10.30 Isoäidin kengistä muistini kompuroi

Vuolijoen niitty- ja jokimaisemissa, Karjalan vanhassa pirtissä odottaa
matkalaisia ensin runsas pyhäpäivän aamiainen ja sen jälkeen
runollinen matka muistoihin.

13.00 Uimme toistemme uniin

Manamansalon järvimaisemissa, Manamansalon Portissa juomme
päiväkahvit ja herkistymme veden äärellä runoin ihmiselon maininkeihin.

16.00 Minä huokaan kuin metsä

Kivesvaaran maisemissa Jättiläisenmaassa syömme ensin päivällisen,
minkä jälkeen runot johdattavat metsäisiin sielunmaisemiin ja Kivesvaaran
historiaan. Päivän päätteeksi juomme kahvit koivunmahlapullalla.

Noin 18.15 saavumme Kajaaniin.

Työryhmä on valinnut runot juuri kainuulaisia maisemia ajatellen. Mukana on tunnettujen/tuntemattomien ja kainuulaisten/muiden suomalaisten kirjailijoiden runoja/tekstejä:
Risto Ahti, Isa Asp, Raija Heikkinen, Kalervo Hortamo, Saara Huotari, Veikko Huovinen, Tor-Björn Hägglund, Terttu Juntunen, Risto Kormilainen, Liisa Laanti, Eino Leino, Tarja Leinonen, Tittamari Marttinen, Seija Mustaneva, Heikki Niska, Sirkka Selja, Helinä Siikala, Gabriel Sydänvirta, Eine Syvävirta, Edith Södergran, Eeva Tikka, Maria Vaara, Pirjo Virkkunen, Anja von Zansen.

Esityksen on ohjannut Sami Sainio, dramaturgia on Seija Mustanevan ja lavalla esiintyvät Raija Heikkinen, Ulla Heikkinen, Maritta Kaakinen, Mirja Kananen, Seija Mustaneva, Siiri Määttä, Raimo Reinikainen, Teija Rääpysjärvi ja Taina Surma-Aho.

2017 – 2018 Itsenäisyyden ajan satukuvia

Itsenäisyyden ajan satukuvia on Kajaanin kaupunginkirjaston – Kainuun maakuntakirjaston tilaama esitys, jota rahoittaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Kainuun Lausujat ovat mukana esityksen, kiertueen ja näyttelyn toteutuksessa.

Hankkeen tavoitteena on edistää satujen tuntemusta ja lukemista sekä esitellä valituilta osin suomalaista satuhistoriaa. Hankkeessa valmistetaan esitys ja satunäyttely suomalaisista saduista itsenäisyyden ajan vuosikymmeniltä. Esitys koostetaan Mira ja Miko Korhosen satukirjastosta, joka on yksityisen henkilön kokoama noin 1500 teoksen kokoelma. Esitys kiertää kaikissa Kainuun kunnissa. Mukana ovat seuraavat sadut:

1920: Zachris Topelius: Koivu ja tähti

1930: Anni Swan: Kettu Repolainen on kuollut

1940: Yrjö Kokko: katkelma sadusta Pessi ja Illusia

1950: Tove Jansson: Kuusi

1960: Marjatta Kurenniemi ja Kaija Pakkanen: runoja kirjasta Kaksi kukkopilliä

1970: Kirsi Kunnas: Perunat

1980: Kaarina Helakisa: Olipakerran ja Senpituinense

1990: Elina Karjalainen: Uppo-nallen laulu

2000: Kari Hotakainen: Olankohautuksella

2010: Maria Vuorio: Kuutamo

Yhteensä esityksessä kuullaan 10 satua, ja kesto on noin 60 min. Esitys sopii kaikille saduista kiinnostuneille 5–100+-vuotiaille ja sen on ohjannut Teija Töyry. Esityskiertue kuuluu Suomi 100 -ohjelmistoon.

Esityksen Kainuun kirjastoissa:

Kajaani ke 1.11. klo 18

Sotkamo ti 7.11. klo 17.30

Ristijärvi ma 13.11. klo 17.30

Kuhmo ke 15.11. klo 17.30

Paltamo ti 21.11. klo 17.30

Suomussalmi ti 28.11. klo 17.30

Puolanka ma 11.12. klo 18

Hyrynsalmi ke 13.12. klo 17.30

Tekstin lähde: Kajaanin kirjasto – Kainuun maakuntakirjasto

2016 Ilman toivoa se ei voi elää

Esitys koostettiin Helvi Torvisen runokirjastosta Kaukametsän opiston aikuisten runoryhmässä Panu Huotarin ohjauksessa. Kiertue Kainuun kunnissa toteutettiin rinnan Runo minulta -hankkeen kanssa.

Esityksen nimi on Nazim Hikmetin runosta ‘Ihmisten enemmistö’. Muita runoilijoita ovat Lars Hulden, Eeva Park, Oiva Arvola, Kirsi Kunnas, Marja-Leena Mikkola, Aaro Hellaakoski, Arvo Turtiainen, Lauri Viita, Katri Vala, Pertti Nieminen, Uuno Kailas, Ho Tši-minh ja Oiva Paloheiumo. Keskeiseksi teemaksi nousi ‘pienen ihmisen puolesta luonnollisesti’.

Helvi Torvinen oli syntynyt Ristijärvellä 1917 köyhiin oloihin ja oli lapsena kaksi kertaa huutolaisena. Runot, teatteri ja ylipäänsä kulttuuri olivat hänelle nuoresta asti yhtä tärkeitä kuin jokapäiväinen leipä. Hän eli monivaiheisen elämänsä viimeiset vuosikymmenet sokeana. Itse hän sanoi “Minä en ole näkövammainen, mina olen sokkea.” ”Tämä on mulle kaikkein parasta.” hän sanoi, kun joku luki hänelle runoja. 

Helvi halusi kokoamansa runokirjaston käyttöön kuolemansa jälkeen. Perikunta lahjoitti kirjat Kainuun lausujille. Tartuimme heti haasteeseen ja löysimme nämä runot, jotka Panu Huotari kokosi esitykseksi.

Lavalla esiintyvät Raimo Reinikainen, Ulla Heikkinen, Taina Surma-Aho, Teija Rääpysjärvi, Seija Mustaneva, Arja Mikkonen, Esko Piippo, Anja Tiainen ja Siiri Määttä.

Toukokuuksi 2016 kokosimme Kajaanin pääkirjaston alakerran vitriineihin näyttelyn Helvi Torvisen elämästä ja runoista.

Helvillä ei ollut kuolemansa jälkeen muistotilaisuutta. Hänen tyttärensä sanoi runoesityksestä ja näyttelystä ”Juuri tällaisen ’muistotilaisuuden’ Helvi olisi halunnut.” Muistotilaisuuksia esitykset todella olivat. Aina löytyi yleisöstä ihmisiä, jotka olivat tunteneet Helvin hänen pitkän elämänsä jossain vaiheessa. Muisteluita ja tarinoita riitti.

Kuva: Panu Huotari

2015 – 17 Runo minulta -hanke

Opiskelimme korvarunojen kirjoittamiseen Timo Harjun viikonloppukurssilla. Vierailimme ja keskustelimme ihmisten kanssa vanhusten hoivakodeissa, omaishoitajien luona, messuilla, kyläyhdistyksissä ja päiväkeskuksissa Kainuun kunnissa. Otimme ylös korvaan tarttuneita sanoja ja lauseita ja sommittelimme ne runoksi, jonka kirjoitimme korttiin. Kortti lähetettiin henkilön haluamalle ihmiselle tai/ja se jäi hänelle itselleen muistoksi. Korvarunojen pohjalta teimme kolmen kortin sarjan Ia Samoilin valokuvin. Hanke toteutettiin Kainuun kulttuurirahaston apurahalla.